Mistä neuvoja, kun maali tippuu pois seinistä?

Jos maalatessa tulee ongelmia, voit olla yhteydessä maalikauppaan tai maalin valmistajaan. Melkein kaikilla valmistajilla on neuvontapuhelin tai sähköpostitse toimiva neuvontapalvelu. Näistä tunnetuin on Tikkurilan Maalilinja (010 860 8600). Minullakin tulee soiteltua sinne, vaikka ammattikunnalle on myös oma numero.

Tikkurilan palvelu maksaa hieman mutta minusta se toimii hyvin. Voi olla nopeampaa soittaa sinne kuin etsiä netistä tietoa esimerkiksi Luja maalin kiiltoasteista. Toisaalta heidän antamat ohjeet ovat minusta liian tarkkoja. Itse en välttämättä käytä pohjamaalia tietyissä kohteissa, vaikka he niin neuvoisivat. Teknoksen palvelua en ole käyttänyt yhtä paljon, mutta sieltä on aina vastattu nopeasti ja neuvot ovat auttaneet eteen päin.

Tikkurilalla on muitakin palveluita kuin Maalilinja. Heillä on todella kattavat nettisivut, tekijäpankki, josta voi etsiä itselleen maalaria, he järjestävät koulutusta ja ammattikunnalle julkaistaan lehteä. Toisaalta minua mietityttää, millä se kaikki rahoitetaan. Tikkurilan maalit eivät aina ole se halvin vaihtoehto ja uskon, että lisäpalvelut näkyy tuotteiden hinnassa.

Maalaamisessa on paljon pikkukikkoja. Joten jos suti kädessä meinaa pinna kiristyä, kysy neuvoa ja nauti käsillä tekemisestä.

Töitä pimeällä muttei pimeitätöitä

Suurin osa asiakkaistani on yksityisiä henkilöitä tai taloyhtiöitä. Välillä maalaan myös yrityksille heidän liikehuoneistoja. Jostain syystä yritysasiakkaanani on ollut eniten optikkoliikkeitä. Yksi vakioasiakkaistani on Optilook Helsingissä. Olen maalannut heidän Itäkeskuksessa sijaitsevaa liikettä useamman kerran ja myös keskustan liikkeen. Tässä on muutamia kuvia maalaustyöstä. 

Noin viisi vuotta sitten maalasin kehyshyllyt, tasot, pöydät ja myyntitiskin hopeiseksi Tikkurilan Taikamaalilla. Kehyshyllyissä maali kesti hyvin, mutta pöytäpinnoista maali kului pois. Kävin muutama vuosi sitten maalaamassa pöydät uudelleen. Nyt liikkeelle haluttiin uusi ilme. Värisävyiksi oli valittu musta ja valkoinen.

Liikehuoneistojen maalaaminen on ilta ja yöpuuhaa, sillä liike on auki päivisin. Melkein voisi sanoa, että kauppakeskuksissa liikkeet ovat auki aina. Minä pääsin aloittamaan maalaamisen 19.00 aikoihin vaikka liike on auki 21.00. Maalaaminen lähti käyntiin kehyshyllyistä.  

Maalaaminen oli kiva aloittaa hyllyistä, sillä niitä ei tarvinnut juurikaan hioa ja suojapaperia laitoin vain maalipurkin alle.

Tässä kehyshyllyt ja taso maalattuna.

Harmaat laatikot muuttuivat valkoisiksi.

Isoja pintoja ei ole kiva maalata liikkeen ollessa auki. Maalista haisee pahalle ja asiakkat voivat osua pintoihin. Harmittaa,jos jonku takin helma sotkeutuu.

Tältä Itis näyttää yöllä. Kokemuksesta voin sanoa, että auto on parempi jättää parkkiin ulos. Parkki hallit ovat aika pelottavia öisin varsinkin kun niistä on sammutettu valot.

Maalausten lisäksi Optilookissa tehtiin muutoksia ulko-oviin ja lattia vaihdettiin. Uudistunut liike on avattu kuun vaihteessa. Käy katsomassa uudistunutta ilmettä paikan päällä :)

Materiaalivalintoja ja kurkistus hameen alle.

Olin viikonloppuna Yrittäjänaisten liittokokouksessa Tallinnan laivalla. Hyviä päätöksiä tehtiin ja hauskaa oli. Jo ennen kokousta minua hämmästytti laivalla tehty materiaalivalinta. 

Laivoissa välillä käytetään oikean puun sijasta metallia, joka on ootrattu näyttämään puulta. Näin lisätään laivan paloturvallisuutta. Ehkä samaa asiaa oli ollut mielessä, kun Baltic Queenillä oli käytetty lattiassa kiveä. Marmoria on tietenkin paloturvallinen ja varmaan helppo pitää puhtaana. Toisaalta minä en laittaisi sitä vessan lattiaan, sillä se peilaa. Mikäs siinä, että itsensä näkee lattiasta, mutta samalla näkee naapurinkin vessankopiin. Vaikka enhän minä tietenkään sinne katsonut

Vessaselfie

Roosan huone ja magee valokuvatapetti

Valokuvatapetit ovat yleistyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Niiden hinnat ovat tulleet alas ja valikoimassa on laaja. Tapetteja voi tilata omista kuvista tai valita valmiista mallistosta.

Itse olen tykännyt Mr Perswallin tapeteista. Heidän mallistonsa on todella laaja ja tapetit ovat hyvä laatuisia. Vuodat ovat numeroituja ja ne on helppo leikata oikean pituiseksi. Tapetti on paksuhkoa ja se peittää pienet epätasaisuudet seinästä. Tapetointikin on helppoa, sillä liisteri laitetaan suoraan seinään. 

Harva uskaltaa valita näin rohkean tapetin, mutta tämä sopii hyvin nuoren naisen huoneeseen. Välillä valokuvatapeteissakin saumojen kanssa on ongelmia mutta tässä ei tarvi saumoista murehtia.

Kun tapettia tilaa, se sovitetaan seinän mittoihin. Se helpottaa tapetointia, sillä vuodat ovat juuri oikean mittaisia.

Taulun kiinnitys tapetoidulle seinälle

Edellinen kirjoitus liittyi pois muuttamiseen, tämä sen sijaan liittyy uuteen asuntoon muuttamiseen. Toisin kuin edellisessä asunnossa täällä on tapettiseiniä. Tässä on pieni vinkki, miten kannattaa kiinnittää tauluja tapetoidulle seinälle. 

Kun olet merkannut ruuvinkohdan, leikkaa terävällä veitsellä kaksi viiltoa tapettiin.

Leikkaamisen jälkeen irroita tapettilipare varovasti seinästä. Siinä on hyvä käyttää apuna veistä.

Taita lipare alas ja tee reikä seinään. Jos haluat poistaa taulun, liimaa tapetti takaisin seinään ja TSÄDÄM reiästä ei ole jälkeäkään.

Tämä vinkki ei ole itse kehittelemäni vaan olen nähnyt tämän toistakymmentä vuotta sitten Remontti-Reiskan ohjelmassa.

Pienten ja vähän isompienkin reikien paikkaus

Kun muutin asuntooni, kaikki seinät oli maalattu valkoisiksi eikä niissä ollut yhtään reikiä. Minä pidän tauluista, joten iskuporakone lauloi ja reikiä tuli toistakymmentä. Nyt kun olen muuttamassa, haluan paikata reiät piiloon.

Reiät ovat suurimmaksi osaksi pieniä mutta tämmöinenkin kolo löytyi.

Pienet reijät on helppo paikat akryylimassalla. Näitä pieniä paikkailuja on edes maalaa, vaikka yleensä akryylimassa kannattaa maalata. 

Yritin kitata kolon "hellästi", ettei lastasta tulisi jälkiä seinään. Hiomisen hoidin rätillä.

Kun käyttää märkää rättiä, seinään ei tule naarmuja. Nyt minun täytyy maalata vain kitti kohta ja paikkauksesa tulee mahdollisimman huomaamaton.

Hieman seinässä näkyy jälkeä kolosta, sillä se on maalattu eri maalilla kuin seinä. 

Miksi maali ei peitä?

On olemassa kahdenlaista perusmaalia. Toinen on valkoista eli A-pohjaa ja toinen on kirkasta litkua eli C-pohjaa. A-pohja on normaalia valkoista maalia ja sillä voi maalata samantien. Tähän pohjaan sävytetään kaikki vaaleat maalit. Sen sijaan tummat ja kirkkaat sävyt tehdään C-pohjaan, sillä siinä ei ole itsessään mitään pigmenttejä. Täta maalia ei voi käyttää ilman sävytystä. 

Maalin sävyttämisessä käytettäviä pigmentejä kutsutaan pastoiksi ja ne näyttävät maalilta. Maalisävyt ovat eri hintaisia ja se riippuu siitä kuinka paljon pastaa tarvitsee sävyn saamiseksi. Esimerkiksi vaaleankeltainen tehdään lisäämällä A-pohjaan hieman, yllätys yllätys, keltaista pastaa. Tummaan murrettuun sävyyn voi tulla useita eri pastoja ja siksi sen sävytys on kalliimpaa.

Valkoinen maali peittää hyvin, sillä siinä itsessään on paljon valkoista pigmenttiä ja vaaleita täyteaineita. Sen sijaan C-pohjan maalit eivät välttämättä peitä mitään. Varsinkin kirkkaiden värien kanssa on ongelmia. Esimerkiksi kirkkaan punaisessa ei ole ollenkaan valkoista pastaa eikä sillä ole minkäänlaista peittokykyä. Seinä on maalattava ensin valkoiseksi ja sen jälkeen punaiseksi. Sama ongelma voi välillä tulla vastaan tummienkin sävyjen kanssa.

Jos siis haluat kirkkaan värisen seinän, testaa maalia ensin. Piirrä lyijykynällä jälki seinään ja katso peittääkö maali sen. Jos ei peitä, maalaa seinä ensin tasaisen valkoiseksi ja sitten hulluttele kirkkailla sävyillä.

Edellisessä postauksessa kirjoitin kauniista taloista Hämeenlinnassa. Kävin viime viikolla Turun ja Ahvenanmaan saaristossa. Luulin, että siellä olisi rakennuksia, joiden meren puoleinen sivu on päälytetty pellillä. Niitä en kuitenkaan nähnyt yhtään. Sen sijaan siellä oli paljon punamullattuja rakennuksia. 

Ahvenanmaalla perinnepäivillä näin ensimmäisen kerran maalin keittämistä.

Siinä se maali porisee.

En kehdannut kuvata ihmisten koteja, sillä en olisi osannut ruotsiksi selittää, mitä olen tekemässä. Tämä talo oli tyhjillään.  Manner-Suomessa en ole nähnyt punamullan ja mintun vihreän yhdistelmää. Saaristossa näitä oli useampiakin.

Tässä yksi perinteinen keittomaalin käyttökohde. 

Keltaisen ja punaisen yhdistelmiä näkyy enemmän saaristossa kuin mantereella. Tässä keltainen maali ei kuitenkaan ole keittomaalia vaan öljymaalia. 

Virkistäviä värejä Hämeenlinnassa

Kävin valokuvaamassa Hämeenlinnassa taloja, joissa on minusta onnistunut värin valinta.

Mintunvihreä on harvinainen väri ulkomaalauksessa. Kun tätä taloa katsoo, en ymmärrä miksi. Tumma katto ja sokkeli sopii vihreän kanssa hienosti.

Punainen on yllättävä mutta täydellinen väri räystäisiin ja sitä on juuri sopivasti myös ikkunoissa. 

Pitääkö aina käyttää valkoista? -No ei todellakaan!

Tässäkin talossa vihreä on saanut seurakseen vastavärin punaisen.

Myös kaupunkimiljööseen sopii puna- ja keltamultamaalit. Huomaa perinteitä kunnioittaen vaaleansiniseksi maalatut ovet sokkelissa. 

Tämä talo vanhenee kauniisti ja se on helppo huoltomaalata. Aina ei tarvitse käyttää lateksia.

Todella kauniisti maalattu ulko-ovi. Voisiko sinunkin ovi olla muun värinen kuin valkoinen?

Minun haaveiden talossa on samanlainen väritys kuin tässä rivitalossa. Vihreät seinät, tummanvihreät nurkkalaudat ja punainen toimii tehostesävynä. Tämä talo vaan tarvitsisi jo kerroksen öljymaalia pintaansa.

Pensseleiden säilytys

Pensseleiden ja telojen peseminen on tylsää puuhaa ja siihen tuhrautuu aikaa. Kesken urakan niitä on aivan turha pestä. Vesiohenteisella maalilla maalatessa yleensä pussitan pensselit ja telat. Kunnon dippaus maaliin ja työvälineet tiiviisti pussiin. Jos säilytysaika on pidempi, käytän kahta pussia päälekkäin. 

Näin kesällä valkoista ulkomaalia tulekee käytettyä paljon. En ole pessyt kyseisiä pensseleitä koko kesänä. Säilytyspussia vaihdan välillä.

Jos työmaalla menee paljon maalia, käytän säilyttämiseen tyhjää 20-litran maalipönttöä. Silloin pohjalle voi jättää pari senttiä maalia ja sinne vaan työvälineet.

Purkkiin on hyvä laittaa enemmän maalia kuin tässä kuvassa.

Jos maali on liutotinohesteista, laitan pensselit veteen. (En säilytä pensseleitä koskaan tärpätissä.) Vettä on hyvä olla juuri sen verran, että sivellinosa peittyy. Ennen kuin jatkan maalaamista pyhkäisen siveltimen purkin reunaan ja kuivaan vähän paperilla.

Varsinkaan puuvartisten pensseleitä ei kannata upottaa veteen liian syvään. Puu vetää vettä itseensä ja pensseli menee huonoksi. 

Reissussa Ranskassa

Vietin pitkän viikonlopun Ranskassa pienessä kylässä kauniiden kivitalojen keskellä. Lomailin samaisessa kylässä myös viime vuonna ja jo silloin ihmettelin ranskalaisten runsasta tapetin käyttöä. Sanalla runsas viittaan tapetoitujen seinien määrään ja myös kuvioiden kirjavuuteen. 

Tällä kertaa majapaikassa ei ollut iloista värien sekamelsaa, mutta tapettia oli mitä ihmeellisimmässä paikoissa. Tai ainakin minun mielestä ihmeellisissä paikoissa. Rappukäytävä oli tapetoitu lasikuitutapetilla ja maalattua vaalean violetiksi. Ensimmäiseksi minulle tuli minulle mieleen, että onkohan jollain jäännyt varaston nurkkaan läjä vanhaa maalia. Myös oven keskusta oli tapetoitu.

Rappukäytävät ovat yksi kohteista, johon minusta on ihan ok laittaa lasikuitutapettia.

Tapetoituja ovia löytyi lisää huoneesta. Itse asiassa kaikki ovet olivat tapetoituja. Erikoisinta kuitenkin oli, että vessan- ja kylpyhuoneen katot olivat tapetoitu. En ole koskaan ennen nähnyt tapetoituja kattoja. Kylpyhuoneessa oli vinyylitapetti, joka hieman repsotti. Itse en koskaan laittaisi tapetia suihkun viereen.

Erikoinen värimaailma jatkuu huoneiston sisällä.

Seinät siniset, ovi sininen, katto sininen ja lattia.. öhöm ruskea.

Tapetoitu kylpyhuone ja vapaalla oleva maalari.

Kauneinta huoneessa oli kiviset ikkunan vierustat. 

En ole koskaan Suomessa nähnyt liuskekivikattoja.

Vähemmän pensselin kastoja maalipurkkiin.

Monesti ajatellaan, että telalla maalataan sisäseiniä ja -kattoja. Telan käyttäminen auttaa maalaamista monessa kohteessa. Itse käytän ulkomaalauksessa aina telaa, jos panelointi on sileä. Se nopeuttaa työtä todella paljon, sillä pensseliä ei tarvitse koko ajan kastella maalissa. 

Usein maalaan suoraan kymmenen litran maalipurkista mutta vielä parempi astia on vanha liisterisanko. Harmi vaan, että minun suosimaa liisteriä ei enää myydä kyseisissä astioissa.

Vaaleanpunaisesta siniharmaaksi. Väriyhdistelmä oli herkullinen ja toi minulle mieleen trio-jäätelön, vakkei siinä tietenkään ole mitään sinertävää. En kuitenkaan käynyt jäätelöllä.

Pintaa ei saa jättää pelkälle telan jäljelle vaan pontit ja laudan pinta sivellään vielä pensselillä. 

Kertaalleen maalattua pintaa. 

Samaa tekniikkaa käyttän ovissa ja se sopii myös huonekalujen maalaukseen. Vaahtomuovitelalla maalia pintaan ja pensselillä sively perään. Vaikka vaahtomuovitelalla tulee sileähköä pintaa, minusta pensselin jälki on siistimpi. Teloista usein jää appelsiinin kuoren näköinen jälki. 

Tämä tela on ostettu Motonetistä. Kymmenen kappaleen setti kahdella (helposti rikkoutuvalla) telan varrella maksaa 3,90. Näitä minulla ei ole tapana pestä, vaan laitan ne suoraan roskiin.

.

Loppuuna maalin tasoitus puun syiden suuntaisesti.

Enää vaan puuttuu hyvät maalaussäät.

Lasikuitutapetin poisto

Tekstin otsikko on hämäävä, sillä lasikuitatapettia on todella hankala poistaa, melkeinpä mahdotonta. Sen voi saada revittyä pois seinistä, jos alla sattuu olemaan heikosti kiinni oleva normaali tapetti. Harvoin kuitenkaan sattuu olemaan niin hyvä tuuri. Muita mahdollisuuksia päästä eroon tapetista on laittaa uudet cyproc-levyt seinään, tasoitetapetin käyttäminen tai ylitasoitus. 

Kaikki vaihtoehdot ovat aika työläitä. En ole raksamies, joten levyttämiseen en osaa antaa vinkkejä. Tasoitetapetin laittaminen on varsin nopeaa puuhaa ja pölytöntä. Sen ongelma ovat saumat. Kun tapetin maalaa, voi saumat pistää silmään. Tasoitetapetin päälle voi tapetoida normaalin tapetin, mutta silloin kustannukset nousee, kun täytyy ostaa kaksi tapettia. 

Tasoittaminen on helppompaa, jos ei yritä laittaa seinään paksua kerrosta tasoitetta.

Työläs, mutta materiaalin osalta edullinen, vaihtoehto on tapetin tasoittaminen. Tasoitetun seinän voi maalata tai tapetoida ja mielestäni se on paras tapa päästä eroon lasikuidusta. Jos seinät aikoo tapetoida, kerta tasoitus riittää. Maalin alle suosittelen kahta tasoituskertaa.

Vauhdikasta lastan käyttöä. Kun tasoittaa hyvin, ei jää paljon hiottavaa.

Ja lopuksi voitaisiin lähettää yhteinen toive rakennuttajille, etteivät he enää käyttäisi lasikuitutapetteja kodeissa.

Parketin maalaaminen

Totuuden nimissä minun täytyy kertoa, että tämä oli ensimmäinen kerta, kun maalasin parkettia. Tämä oli todella mukava työmaa ja olen tyytyväinen tulokseen, joten tästä innostuneena ensimmäinen blogikirjoitukseni kertoo yhden tavan maalata parkettia.

Mustasta valkoiseksi.

Lattiaa ei oltu hiottu sileäksi vaan siinä näkyy puunsyyt. Paloissa näkyy myös pääty- ja sivupontit, sillä ne ovat viistetyt. Alkuperäinen lattia oli öljytty tummaksi. Uudeksi maaliksi valittiin Tikkurilan liuotinohenteinen Betolux, joka sävytettiin harmaaksi sävynumerolla TVT 1936.

Asiakkaan kanssa sovittiin, ettei lattiasta hiota muutamaa milliä pois vaan elämisen jäljet annettaisiin olla. Pinta on kuitenkin hyvä hioa ennen maalausta, joten konttasin lattian läpi pienellä hiomakoneella. Oli aika neitimäinen fiilis hioa isoa lattiaa käsihiomakoneella, mutta kyseinen kone on todella näppärä. Hiomapaperin karkeus oli120. 

Muutos on suuri vaikka lattia on maalattu vasta kertaalleen.

Päädyin maalaamaan lattian huopatelalla. Ensin kuitenkin rajasin keittiökaapistot pensselillä ja pienellä huopatelalla. En ollut varma, millä lattia kannattaisi maalata. Pelkäsin, että telasta jää appelsiinipinta tai pieniä kuplia. Maali kuitenkin tasottui todella nätistä, kun sitä ei käyttänyt liikaa. Maalasin lattian kolmesti ja aina välissä hioin sen. Niin ja luutusin sen hyvin, ettei sinne jäänyt pölyä. 

Lattioita maalatessa ei kannata olla Hessu Hopo ja maalata itseä nurkkaan.

Kun maalaan isoja pintoja liuotinohenteisia maaleilla, käytän aina hengityssuojainta. Enkä nyt tarkoita mitään valkoista pölysuodatin vaan kunnon aktiivihiilisuodatinta. Ne maksavat noin 30 €, ovat helppoja hengittää ja muutenkin mukavia käyttää. Samalla ehkäiset iltaisen pääkivun. Muutenkin maalatessa kannattaa tuulettaa hyvin, sillä se edistää myös kuivumista. Itse en haluaisi nukkua talossa, jossa on maalattu isoja pintoja liuotinohenteisella maalilla. 

Takana kiiltää valmis lattia ja etualalla näkyy tarpeellisia työkaluja.

Maalin kuivui yön aikana,mutta lopullinen kuivuminen kestää jopa kuukauden. Sanoisin, että ei tarvitse odottaa neljää viikkoa ennen kuin kantaa kamat sisään. On hyvä kuitenkin odottaa joitain päiviä ennen kuin kantaa painavat huonekalut sisään. 

Olin yllättynyt kuinka hyvä lattiasta tuli huopatelalla. Arvelisin, että sileän lattia jossa ei ole pontteja, voisi maalata myös teräslastan avulla. Toisaalta telatessa voi seistä ja se on varsin helppoa.

Ja kuva valmiista lattiasta. No, ei oikeasti. Tämä kuva on
otettu kahden maalauskerran jälkeen. Näytti jo hyvältä, mutta muutamassa kohdassa vielä paistoi tumma läpi.